Bi jiriin negen Mongol eej. Gerlesen 2 oi hagastai huutei, mon jiremsen. Ene blogiig neeh bolson shaltgaanuud maan
1. Uzsen duulsanaa busadtai huvaaltsah
2. Turshlaga sudlah, huvaaltsah
3. Mun jiremsen uyeiin temdeglel orloh
4. Bas bus jijig sajig shaltgaan baina.
Minii huvid huuhdiin tunhnii multral, undguvch, jiremslelt, jiremsen bolohgui shaltgaanuudiin talaar hudlaa yarival muu emchees deer medlegtei. Ene talaar sonirhson huntei yariltsahad belen. Mun ehchuudiin baingiin yarianii sedev huuhdiin humuujil, hoollolt, ger bul deh bair suuri geh metiin talaar turshlaga huvaaltsah yariltsahad hezeed belen baih bolno.
gar utasnaas bichheer krilleer bichih bolomj bhgui baigaa tul hultsel uchie.
sain bna uu bi tand handhaar shiidlee bi 6 sartai ohintoi 2 sariin umnu baruun huln tunhnii multraltai geed gemteld 10 honog hevtsen tegeed odoo duruuvch mod 2 zuuj bgaa say ochson jin budee emch ahin 1 sar bolood ir gene bi odoo yah uu ta zuvulguu uguuch
ReplyDeletesain bn uu ta nadad uuriin medeh zuiluudee helj uguuch uur ymar sain emch bdag talaar ch um uu bi bur sanaa zovood bh umaa say ochihod chumugnii tolgoin garaagui bna geed modiign avaagui umaa ta nadad zuvulguu uguurei tand bayarllaa.
ReplyDeleteSain baina uu,Ih hojuu hariu bichij baigaad uuchlaarai. Odoo ohin chini 8 sartai bolson baih. suuld emchid uzuulehed yamar hariu garsan talaaraa huvaaltsahgui yu. End tani bichsen medeellees haraad uuriin bodloo bichihed
ReplyDelete1. Mongold baigaa hamgiin sain gej yarigddag humuus huleen zuvshuurdug emch bol Budee mun. Bi budee emchid 2 udaa uzuulj baisan.
2. Ter duruuvch mod 2-oo zuuhdee eruusuu tailj bolohgui. Mongold baihad budee emch untahad n tailj bolno gej baisan. USA-d ireed emchid uzuulehed emch tail gehees naash udur shunugui bainga zuuhiig shaardaj baisan. Usand orohod n tailj bolno.
3. Mun hulnii zurag avahuulahad huuhdiihee huliig zuv bairlalaar barih n ih chuhal baidag. End emch n uuruu irj barij ugdug. Harin tanii huvid interneteer uuruu sudlaad yaj zuv barih talaar medej avaad uuruu barisan deer bolov uu.
4. huuhdee huhuur hoolloj baigaa bol suun deeree nemelt tejeel hiivel ur duntei baih bolov uu. Mongold emch nar tegj zuvluhgui baih. Gehdee end minii uzej tuulsanaar huhnii suu dangaaraa tom bolj baigaa huuhdiin tejeeliin shaardlagiig hangaj chadahgui. mun ali boloh tejeelleg zuils iduuleh heregtei.
5. huuhed chini baga baih tusmaa emchilgee sain hurdan avna. tiim bolohoor sanaagaa buu zovoogooroi. negent iim bolson yum chini eniig davaad garna. harin yaj yamar arga zam baina gej sain sudla.
6. Deer bichsen medeellees chini tanai ohinii dund chumugnii yasnii tolgoig sul hugjiltei gej oilgoloo. ter bol heviin boltol n hugjuuleh n tsag hugatsaa emchilgeenii asuudal. Tuunees bish buruu bairlasan ch yum uu iluu hetsuu nuxtsul baidal bol bish.
7. mun dund chumugnii yasnii tolgoi n tunhendee her gun suuj ugsuniig hemjeed heviin heviin bish gej uzdeg koeffitsient baidag yum. ter koefitsient n yag hed baigaa medej baigaa bol nadad yavuulaarai.
odoogoor minii sanaand orj irj baigaa zuiluud edgeer l baina. asuuh zuil baival uldeegeerei. amjilt!
sain bna uu bi taniig zahia bichsend mash ih bayarlaj bnaa manai ohin 9 sar bolj bnaa bid 2 2 sard uzuuleed modoo avaad duruuvchteigee bj btal gemtel eh nyalhas 2 deer austral swiss tunhnii emch nar irsen bid 2 uzuulsen jin odoo naad duruuvchee tail bolson ahin zuulgej bolohgui udaan zuuheer alzaisan talruugaa multraj auyltai geed ohinii min duruuvchiig avsan budee emch ch hajuudn suuj bsan uu ch dugaraagui mun rentgen zuragiig uzeed mongol ymar sonin zurag avdag um be geed gaihaj bsan unshij bolohgui bn geed gaihaj bsan ter dund chumugnii tolgoign jijighen bn geed helsen jin zugeeree ayandaa tomrono sanaa zovoltgui l gej helsen bid 2 ch odoo duruuvchee avsan gants asuudaln duruuvchduu bsar bgaad gishgene gesen um medehgui bnaa yaj alhuulaj surgah be emch nar bolhoor odoo zugeer alhuul geed bsan gadaaduudn tegsen mani hun chadahgui bnaa tanai huuhed odoo zugeer uu?manai ohin huhuu idehiihee hajuugaar nemelt tejeel uuj bgaa tegeed calicum uuj bgaad odoo boli geheern bolitson bgaa neg um l bolood bj bn daa hehe huld aytaihan oruulchval sanaa amarah geed l bn da zun bolhoor hujirt yvdag gene tishiigee ybah bhaa bid 2
ReplyDeleteSain. ohin chini duruuvchuu tailah bolson chini ih saihan medee baina aa. Manai huuhed zugeeree 3 nas hursen. 1 nas hureed duruuvchuu tailsan. ternees hoish 6 sar tutamd uzuulj baina. saya 3 nas hurehed n uzuulsen sain baina, odoo jild neg udaa uzuulj zurgiin avahuulj baigaarai gesen. er ni ene tunhnii multral sain bolloo geheer n sanaa amaraad orhij bolohgui huuhdiig 18 hurtel n ch yum uu usult n zogstol hyanaltand bailgaj baih yostoi gediim blee. Usul nasandaa biye byaldar n idevhtei hugjdug uyedee tunhnii multral ilreh tohioldol gardag bolohoor ter. manai huuhed duruuvchuu tailaad l shuud yavj ehelsen. minii huviin bodloor yavuulah gej yarsnii hereggui. huuhed chini naad tal n oi hurj baij yavjdag. gehdee iim huuhduud bol iluu udaan. end emch nar zuvluhduu yamar negen baidlaar alhuulah gej oroldoh ch yum uu force heregleh hereggui gedeg. mun manai egchiin huuhed bas iim onoshtoi baigaad hujit yavj baisan. emchilgee n sain bolson. oi garantai duruuvchuu tailsan. odoo 4 nastai guij yavna. minii huviin zuvluguu gevel helsen emchilgeeg ni hiilgeed oi hureheer n ch yum uu dahiad zurgiin avahuulaad uzuulsen deer. mun huld oruulah talaar yaraad hereggui, emchees asuugaarai. albaar gishguulj hereggui l bolov uu, odoo mulhuj baigaa bol udahgui bosoh gej uzne, udaan duruuvch zuusen huuhed ayagui sonin huld ordiin. ehleed biye daaj zogsdog boloh heregtei. bi 6 sariin eheer huuhdee uzuulehdee huld oruulah talaar asuuj ugnu uu. ter uyed ohin chini 10 sar orchimtoi baih yum baina. mun huuhdiin tunhnii multrald massage ih sain gedeg yum bilee. bi udur bolgon usand oruulaad, massage 15-30 minut hiideg baisan. daraa n ih sain untdag yum. za tegeed amjilt. please keep in touch.
ReplyDeletesain uu tand mash ih bayarlaj bna tanii zuvulsuniig daganaa tand neree huurhun ohintoi bolsond bayr hurgei bi zuuldn tanii ohintoi boloviig unshlaa hehe minii ohin odoo arai l mulhuch chadahgui bgaa unhruud l ybj bn bi ohinoo udur bur har tsaind suulgaj ysnii shul sain geheern ysnii shuluur ugaach bgaa illeg hiih geheer uuruu sain chadahgui bnaa 2rt aigaad bhiin arai gej gaigui bolj bgaa umiign bi buruu hiigeed bolohoo bolihchih um bolov uu gej bodood hehe ta calicum her ugch bsan be bi neg heseg ugch bgaad odoohondoo uguugui l bna usa-d bol pavlik n manaihiig bodvol arai saichruulsan um bn lee tee manai ohin ch duruuvchee tailsan jin 2 huluu uuruu daahgui bsan sh dee turaad aimar boldog um bn lee urumdmuur tanii bytshan ohin jin hurdan tom bolooroi gej husei
ReplyDeletesain uu tand zahia bichih geed ogt amjihgui umaa tanai ohi n sain biz dee ohin bid 2 odoo 10 sartai bolson oboo l bolj bn lager garaad bj bj say orj irsen end boroo orood huiten bnaaa manai ohin mulhuj bgaa um tushij bosoh geed arai lchadahgui bna tanii blogoor oroh geheer haaya bolohgui umaa aldaa zagaad bhiin say ortol goe goe um unshaad ineej l suuna hehehehe neree ta huugee uzuulsen uu uzuulheer bol minii ohiniig ta asuugaad uguuch guich bna us unah taldeer gevel calicum sain uuhaar zugeer bolj bn lee minii tolgoitoi us unaad aimar bsan odoo gaigui bolj bnaa shuu
ReplyDeleteSain bna uu bi tanias yum asuux gesen yum bi oxintoi anx 8 sartai bxad ni 1 tal ni tvnxnii bvren multralttai gesen Odoo Oxin maana oi 5 sartai saya ireed vzvvlsen chini daxial zvv gej bna Odoo doroovchtoigoo yavj bga xamaagvi l yavna daanch yAvuulj boloxgvi gesen bi odoo yaxaa ch medexee boliloo
ReplyDelete@Terbish,
ReplyDeletesain baina uu. Oroitoj hariu bichij baigaad hultsel uchiye. Minii huvid emch bish bas deerees n tanai ohinii baidaliig nariin sain medehgui bolohoor yag yu gej zovlohoo medehgui baina. Hervee emch bitgii yavuul gesen bol bitgii yavuul l gesen ug. uzuuleed odoo yavj bolno geh ter uye hurtel n l yavuulj bolohgui. dahiad zuu gesen bol dahiad zuu l gesen ug. tunhnii multraliin neg hetsuu yum n huuhed chini zugeer bolson yum shig yavj baigaad shiljiltiin nasan deeree genet multardag hazgar dogolon boldog ayultai. huuhed hedii baga baih tusam emchilgee avah n hurdan, tom boloh tusam udaan hevtehm, buur tevh mod zuuh hurtel hund tsag hugatsaa ih shaardsan emchilgee hiilgene. sanaagaar unalgui emch n yu hiij bolohgui gesen ter bugdiig hiihgui l bai. tegj baital emchlegdene. ohin n zugeer bolno. amjilt!
Sain bn uu TS. Chinii blog ruu sanamsargui orood bugdiig ni unshlaa, ih saihan bichsen bn, ih taalagdlaa. Nadad neg asuult bnaa. Bi 1 sar hagastai ohintoi yum. Tunhnii multraliin talaar ooriin chin bichsen zuiliig haraad huuhdiig hezee yaj tunh ni oorchlolttoi gedgiig medej boloh ve gedgiig medeh gesen yum. Chinii bichseneer 3 saraas ni ingej shalgaj bolno gesen bh yum, odoo medej boloh u. Er ni tunh ni yagaad multraltai boldog yum bol?
ReplyDeletesain uu @jojo. minii sanaj baigaagaar manai ohin turuud 6 doloo honog bolood tunhnii eho-d haruulj baisan. (yag tanai ohinii nasan deer, sar hagastai baisan gsn ug) Mongold bol eh nyalhast hardag gesen. Bi uuruu ochij haruulaagui bolohoor sain medehgui baina. Hunees sonssonoor eh nyalhast huuhdiin tunh haruulah tsag avdag. Haruulsan zurgiig n switzerland iin emch nar luu davhar yavuulj haruulj boldog. emchid n haruulmaar baigaagaa helj tsaash n yavuuluulah yostoi gj sonsson. chi ochood eh nyalhasiin lavlahaas asuuh yumiuu utasdaad asuugaad uzeerei. tunhnii multraliin shaltgaan bol mash olon yanz baidag baih. tugeemel ch geh yum uu esvel multraltai baih magadlaltai baih huuhduudiin toond ehiin hevliid buruu bairlaltai baisan bol, emegtei huuhed bol, etseg ehed n er n udmand n multraltai tunh n uvddug hun baisan bol geh met huuhduud ordog yum bilee. Bi bas odoo unshij baisan yumnaasaa hagas hugas martjee. za tegeed uzuuleerei amjilt shuu busgui mini
ReplyDeleteoo za mash ih bayarlaa. deer durdsan magadlaliin emegtei huuhed gesen ni l taarch bn. yanz buriin yum unshihaar manai huuhed tiim boluu geh zergeer sanaa ih zovoh yumaa. huuhdee harahaar zarimdaa neg hol ni iluu hodlood nogooh ni dutuu hodlood ch bh shig sanagddag yum. chinii blogt bichsen tedgeer engiin nudeer shalgah argiig (holiin zuraas ni taarah, niiluulj uzeh geh met) 3 saraas ni hiivel zugeer u te? odoo shalgaval hudlaa uy?
ReplyDeletesain bnu? Jiremsen bhad chin suuliin saruudad ehod haruulhad ne emch yasjiltiin tseg ne baga huvitai bn gej helj bsan uu? Bi odoo 34 doloo honogtoi jiremsen ym l daa. Hyanaltiin emch maani ehod huuhdiig maani haraad manai huuhdiin yasjiltiin tseg ne odoo barag l tunhniu hugjil l gej bi oilgoson ter ne baga bn geed bi nemelteer calcium uuj bga. Iim tohioldold calci uugaad nemer bolohgui bol tunhnii dutuu hugjiltei huuhed turuh magadlaltai bdag geh yma. Ene talaar yu gj bodoj bn, yamar zuvulguu bn, huviin tyrshlagaasaa huvaaltsaach geed l bichij suuna.
ReplyDelete